Matkaraportti, Jussi Laari

9th IFNA World Congress 4.6- 7.6.2010 Den Haag, Holland
“Meet the Young international professionals”

Hollannin anestesiasairaanhoitajayhdistys järjesti yhdessä kansainvälisen anestesiasairaanhoitajien kattojärjestön (IFNA) ja kansainvälisen organisaatiokomitean (NOC) kanssa 9. anestesiasairaanhoitajien maailmankongressin Haagissa 4-7.6.2010. Osallistujia oli yli 1000, 37 eri maasta.

Kongressi pidettiin Haagin keskustasta noin 5 kilometrin päässä sijaitsevassa World Forum kongressikeskuksessa, joka tarjosi loistavat olosuhteet niin luennoille, kuin näyttelylle ja ennen kaikkea kotimaisten ja ulkomaisten kollegoiden tapaamiseen.

Perjantain ohjelmaan kuului avajaisseremonia, johon emme yrityksistä huolimatta ehtineet, joten perjantai kului majoittumiseen ja lähitienoon paikkoihin tutustumiseen.

Lauantain luennoista mielenkiintoisin oli Ranskalaisen sotilassairaalan edustajien pitämä luento Anesthesia for catastrophes injuries (N. Amaoud, France). Pari kertoi työstään Afganistanin sotatoimialueella anestesiahoitajan ja leikkaussalityön näkökulmasta. He korostivat triagen merkitystä monipotilastilanteissa ja kriisiolosuhteissa, jossa resurssit ovat rajalliset.
Seuraava luento oli myös mielenkiintoinen, joskin eri koulutuksissa paljon käsitelty aihe, Hypotermian estämisestä (Hypothermia prevention as a guideline approach. B. Tilmann Mueller-Wolff Germany).

Iltapäivällä keskityttiin ilmateiden hallintaan molemmissa luennoissa (Management of the diffucult airway, will the 21st Century be any different from the 20th?, R.M. Cooper, Canada sekä Emergency cricothyreotomy, A. Pearce UK). Molemmat luennot olivat käytännönläheisiä ja antoivat hyvän teoreettisen pohjan asiaan. Luentoja tuki erinomaisesti mahdollisuus päästä kokeilemaan uusimpia ilmatien hallintakeinoja useissa näyttelypisteissä ja workshopeissa.

A.Katilan luento (Head trauma) päävammoista antoi uutta valoa omaan päivystysaikaiseen työskentelyyn päävammapotilaiden kohdalla. Aikaisen diagnosoinnin merkitys ja oikeanlaiseen hoitoon suuntaamisen merkitys kasvavat yksiköissä, jossa ei päävammoja hoideta.

S.E.Sigurdsson (Massive Transfusion, a clinical perpective) käsitteli luettelomaisesti massiivisen verenvuodon korvaamista, erilaisten verituotteiden osuutta sekä korvaushoitojen oikea-aikaista aloitusta niin verituotteiden kuin hyytymistekijöihin vaikuttavien lääkkeiden osalta.

Ilta kului mukavasti rannalla pidetyssä Beach Partyssa kollegoiden (South-Dakotasta, Saksasta, Englannista ja Helsingistä) kanssa.

Sunnuntain aamupäivänä keskityttiin mekaanisen ventilaation erityispiirteisiin thorax-kirurgiassa (Mechanical ventilation in thoracic surgery. D. Schockman, Netherlands) ja obeeseilla potilailla (The obese patient lung function during anaesthesia, F. Fréden, Sweden).
Iltapäivän aloitti H.C Topstad Norjasta kertomalla työkokemuksia miehensä kanssa Etiopiassa anestesiasairaanhoitajan ja plastiikkakirurgin näkökulmasta.(Anaesthesiological challenges in facial reconstructive surgery in developing countries).

Loppupäivästä keskityttiin I Welkin (Emergency room management) johdolla päivystyspoliklinikan johtoon ja kommunikaatioon Advanced trauma life support (ATLS) suositusten näkökulmasta.

Maanantain luentotarjonnasta ja ehkä yksi parhaista luennoitsijoista oli KNK- lasten anestesioiden komplikaatiot ja hätätilanteet (Complications and emergency situations in children ENT, A.Kristofy, USA). Luennossa vertailtiin lapsipotilaan ja aikuisen ilmateitä, keskusteltiin postoperatiivisista vuodoista, niiden anestesiologisesta hoidosta, hengitysteiden vierasesineistä, sekä käytiin läpi erilaisia synnynnäisiä syndroomia, joihin liittyy vaikea ilmatie. Luennossa sivuttiin myös lastenhoitotyön näkökulmaa hallita vaikea ilmatie.

Seuraavassa luennossa käsiteltiin tonsillektomiapotilaiden ilmatien hallintaa. Tulisiko käyttää laryngeaalimaskia vai intuboida luennon potilas? Vertailu toimintamallien välillä tehtiin tilastojen ja komplikaatiotaajuuksien välillä. Esittäjän mukaan laryngeaalimaski vähensi komplikaatioiden määrää lapsipotilailla. (Tonsillektomy: do we intubate or not. H.E.M Kerkkamp, Netherlands)

Vaikean ilmatien tunnistaminen ja hallinta (Clinical airway management. A.Panil, UK) luennolla käsiteltiin erilaisia ilmateiden hallintamenetelmiä, painotettiin hyvää ennakkoarviointia sekä tuotiin esille, että vaikea ilmatie voi olla suussa, nielussa tai äänihuulitasolla. Tieto siitä, millä tasolla ongelma on, määrittelee pääsääntöisesti toimenpiteet, jolla ilmatie saadaan hallintaan.

Maanantai ja kongressi päättyivät osaltamme päättäjäisseremoniaan.

Maailmankonferenssi oli erittäin antoisa ja siihen osallistuminen kannatti. Vuosittain anestesiakonferensseissa ja koulutuksissa puhutaan kerta toisensa jälkeen lähes samoista asioista, niin nytkin. Kuitenkin vuorovaikutus uusien tahojen ja ihmisten välillä antaa laajemman katsantokannan asioihin ja laaja laitevalmistajien näyttelyosasto toi uusia innovaatioita hyvin esille. Tämä kyseinen konferenssi antoi minulle uusia ajatuksia ja asioita kotiin tuotavaksi kotimaisia koulutuksia enemmän. Workshopeissa saatua kädentaitojen harjaantumista, kuten ilmatien hallinta, oli ensiarvoisen tärkeää. Oli myös helpottavaa kuulla, että ympäri maailman samat onnistumiset ja ongelmat sisältyvät päivittäiseen arkeen. Ilmateiden hallinta ja oikea ventilointi ovat iso osa anestesiahoitotyön arkea, ja kongressiluennoilla juuri näihin asioihin paneuduttiin useaan otteeseen eri näkökulmista. Tämän aspektin vuoksi koin matkan erittäin onnistuneeksi niin teoriatiedon, kuin kädentaitojen osalta

Kongressijärjestelyjen näkökulmasta antaisin yleisarvosanaksi hyvän. Näinkin suuren kongressin järjestämisessä Hollantilaisilla on vielä hieman opittavaa. Puitteet ja esitystekniikka olivat huippuluokkaa. Luentojen järjestelyt useassa paikassa samanaikaisesti toimivat riittävän hyvin. Jäin kaipaamaan selkeää ilmoitustaulua, josta olisi ilmennyt, mitä missäkin oli. Tiivistelmäkirjasen ohjelmalista ei ollut kaikilta osin ajantasainen. Samoin järjestäjien osittainen epätietoisuus kaikkeen kongressin ulkopuoliseen elämiseen ontui. Infopisteen henkilöstö ei tuntenut kaupunkia olleenkaan, saati että heillä olisi ollut tarjota karttaa tai joukkoliikennelippuja yms. tietoutta esimerkiksi ravintoloista lähialueella. Ihmiset olivat kuitenkin erittäin ystävällisiä ja Hollanti vaikutti kaikin puolin varsin edistykselliselle maalle. Haagin joukkoliikenne toimi jouhevasti ja edullisesti. Myös katuinfrastruktuuri oli kohtuullisen hyvin hoidettua ja siistiä.

Konferenssi tarjosi mahdollisuuden solmia lukuisia uusia maailmanlaajuisia suhteita sekä anestesiahoitotyötä tekevien sairaanhoitajien että yrityssektorin edustajien kanssa. Näyttelyaluekin oli korkealuokkainen.