American Association for Thoracic Surgery, 90th Annual Meeting, Toronto, Ontario, Kanada.
Matkan suunnittelu alkoi helmikuussa, kun huomasimme konferenssi-ilmoituksen. Meitä lähti matkaan minä anestesiahoitajana ja kolme leikkaushoitajaa. Koulutukseen ilmoittautuminen sekä matkan ja hotellin varaaminen innoittivat meitä enemmän ja enemmän matkaan. Tosin minua arvelutti keskinkertainen englanninkielen taitoni, miten pärjään matkalla, kun luennot ovat kaikki englanninkielisiä. Onneksi se ei ollutkaan mikään ongelma.
Matkaan lähdimme keväisenä torstaiaamuna 29.4 aamujunalla klo 5.55 Kuopiosta Helsinkiin. Lento Lontoon Heathrown lentokentälle ja siitä Toronton Pearsonin kansainväliselle lentokentälle oli ajallaan ja matka sujui ongelmitta. Matka Kuopiosta Torontoon kesti noin 19 tuntia.
Toronto on Kanadan suurin kaupunki, Ontariojärven luoteisrannalla ja asukkaita on 2,5 miljoonaa.
Yli puolet Toronton asukkaista on syntynyt muualla kuin Kanadassa ja pääkielenä on englanti ja ranska. Onhan Kanadassa suomalaista osaamistakin, sillä Toronton kaupungintalon on suunnitellut suomalainen arkkitehti Viljo Revell 1960 luvun alussa. Torontossa on myös Maailman pisin katu Yonge Street 1896 kilometriä, jota tosin emme kävelleet päästä päähän.
Olo oli väsynyt perille päästyä, mutta aikaerosta huolimatta sinnittelimme valveilla. Tutustuimme lähiympäristöön ja tutkimme kartasta, minne koulutuskeskus Metro Toronto Center sijoittuu. Onneksi olimme varanneet hotellin kävelymatkan päästä koulutuspaikkaa, sillä kävelymatkaa kertyi reilun viikon aikana runsaasti. Hyvin nukutun yön jälkeen perjantaina ilmoittauduimme luennoille ja samalla tutustuimme tarkemmin luentopaikkaan. Metro center on suuri rakennus heti CN -Towerin kupeessa ja sijaitsee melko lähellä Ontariojärveä.
Lauantaille koulutusjärjestäjä oli suunnitellut retken Niagaran-putouksille, mutta suuren kysynnän vuoksi emme sopineet mukaan. Niinpä selvitimme hotellin kautta kyseisiä retkiä ja saimmekin sen järjestymään puolet halvemmalla. Lauantaina kiertelimme kaupunkia ja kävimme tutustumassa CN-Towerin nähtävyyksiin. Kokemus oli ainutlaatuinen, sillä CN- torni on 533 metriä korkea ja näköalatasannekin on 342 metrin korkeudella. Lisäksi näköalatasanteen lattiasta osa oli laminoitua lasiruutua ja se jos mikä, oli pelottavaa.
Sunnuntain valjetessa lähdimme tutustumaan Niagaran-putouksiin. meidät tultiin hakemaan pienellä autolla hotellilta ja bussiin vaihdoimme Metro Centerin edessä. 130 kilometrin matka Torontosta Niagaralle sujui rattoisasti rupatellen ja valokuvaten. Perille päästyä ihmettelimme, etteivät putoukset olleetkaan niin suuret ja mahtavat, kuin ennalta olimme arvelleet. Niagaran putoukset muodostuvat kolmen vesiputouksen ryhmästä Niagarajoessa. Ne sijaitsevat USA:n ja Kanadan rajalla. Putouksissa virtaa vettä 570 000 litraa sekunnissa ja korkeutta putouksilla on 50 metriä ja leveyttä 780 metriä. Matkaan hintaan sisältyi käynti paikallisella viinitilalla ja Niagara on the lake – kaupungissa.
Maanantaina pääsimmekin aloittamaan koulutusrupeaman. American association for thoracic surgery (AATS) on perustettu 1917. Järjestössä on yli 1200 jäsentä 35 eri maassa. AATS keskittyy aikuisten ja lasten kardiologisiin sairauksiin ja niiden kirurgiseen hoitoon sekä thorax- ja ruokatorvikirurgiaan. Järjestö jakaa tutkimusapurahoja ja palkintoja, julkaisee lehdessä rintakehään ja sydänleikkaukseen liittyviä tutkimuksia ja sitoutuu tieteen opetukseen. Luentoja oli valittavana kaikilta osa-alueilta runsaasti. Aiheisiin kuului perusluentoja, tieteellisiä luentoja, aikuisten sydänkirurgian luentoja, synnynnäisistä sydänsairauksista luentoja ja keuhkokirurgisia luentoja. Anestesiahoitajana huomasin, että koulutus oli kirurgista koulutusta, ei niinkään anestesiapuolen koulutusta. Se ei toisaalta haitannut yhtään, sillä oppia oli tämäkin. Luennoitsijat puhuivat lähinnä tutkimuksista ja käytännöstä selkeällä englannin kielellä. Vaikeuksia oli silti ymmärtää joitain kokonaisuuksia, kun niitä ei ymmärrä kunnolla edes suomeksi.
Uutta asiaa meille Kuopiolaisille oli hybridisalit, sillä meillä niitä ei ole Kuopiossa ainuttakaan. Maailmalla on paljon hybridisaleja, ja niiden käyttö on runsasta. Luennoitsijan mielestä niitä käyttävien pitää myös olla suunnittelemassa niitä, jotta niistä tulee tarkoituksenmukaisia.
Yksi mielenkiintoinen luento oli tiistaina, jossa käsiteltiin tutkimusta robottiavusteisesta kirurgiasta. Tutkimus oli tehty kateenkorvanpoisto leikkauksesta ja kyseinen kirurgia nähtiin onnistuneena nimenomaan välikarsinakirurgiassa. Näyttelypaikalla oli myös simulaattori, jossa pystyi kokeilemaan, millaista robottikirurgia on. Olihan luentoja toki muitakin, mutta nämä jäivät päällimmäisenä mieleen.
Seuraava AATS:n 91th Annual Meeting järjestetään 7.-11.5.2011 Pennsylvaniassa Philadelphiassa. Tervemenoa tutustumaan suuren maailman koulutustarjontaan.
Kaikkiaan matka oli onnistunut ja meitä oli hyvä porukka liikkeellä. Lämpimästi voin suositella kyseisiä kongressimatkoja muillekin hoitajille, sillä se oli ainutkertainen kokemus. Koulutus oli onnistunut kokonaisuus, pienenä miinuksena matkassa oli koulutusjärjestäjän tarjoamat ruuat. Ne eivät vastanneet meidän odotuksiamme. Tosin muutama lomapäivä koulutuksen jatkona oli aivan ihana. Pääsimme shoppailemaan ja näkemään suuren maailman meininkiä. En aiemmin ole käynyt Pohjois-Amerikassa, joten sikälikin matka oli minulle elämys.
Kiitän suuresti anestesiasairaanhoitajat ry:tä saamastani apurahasta kattamaan matkan aiheuttamia kuluja. Toivottelen kaikille mukavaa ja lämmintä kesää.
Jaana Kaikkonen
AMK sairaanhoitaja
Kuopion yliopistollinen sairaala, leikkausyksikkö 2, anestesiaklinikka 4352