WCNA 2012 – 10th World Congress for Nurse Anesthetists
International Federation of Nurse Anesthetists
Ljubjana, Slovenia 26.-29.5.2012 Jenny Koivupuro, Kesle, OYS
Anestesiahoitajien maailmankongressi järjestettiin tällä kertaa kauniin vihreässä Sloveniassa, kevään parhaimpaan aikaan. Kongressiin kokoontui anestesiahoitajia noin 800 henkilöä ympäri maailman. Oulusta meitä osanottajia oli neljä OYSin Keskusleikkausosastolta. Kongressin tiloina toimi Cankarjev dom, Ljubljanan kulttuuri- ja kongressikeskus. Tilat olivat huikaisevat luentosaleineen ja suurine halleineen.
Kongressin ohjelma oli erittäin kattava ja luennot sekä workshopit oli jaettu tasaisesti neljälle päivälle. Luennot alkoivat jo heti aamusta ja kestivät aina iltaan saakka. Valinnan varaa eri aiheista oli runsaasti, jopa niin että välillä oli iskeä valinnan vaikeus. Luennoitsijat olivat lääkäreitä, opettajia, eri firmojen edustajia ja tietty anestesiahoitajia eri puolilta maailmaa. Alkuun joutui totuttelemaan hieman englannin ymmärtämiseen, mutta ensimmäisten luentojen jälkeen se alkoi tuntua jo luontevalta. Pääosa luennoitsijoista puhui erittäin hyvää ja selkeää englantia sekä luentojen tukena oli lähes kaikilla kattava power point- esitys. Kaikki osallistujat saivat myös tiivistelmäkirjan, jossa oli lähes kaikkien luentojen tiivistelmät kertausta varten. Kahvi- ja lounastauoilla oli avoinna näytteilleasettajien tuotteita sekä postereita.
Lauantai
Kävimme ilmoittautumassa ja hakemassa kongressin ohjelman sekä tiivistelmäkirjan jo hyvissä ajoin päivällä välttääksemme illan ruuhkasuman. Tutustuimme myös samalla kongressikeskuksen tiloihin. Sen jälkeen meille jäi muutama tunti aikaa käydähieman tutustumassa kaupunkiin. Illalla kongressi alkoi näyttävällä tervetuloseremonialla johon kuului myös lippujuhla sekä upea illallinen. Tilaisuus oli mieleenpainuva Slovenialaisen orkesterin musiikin, laulun, tanssin sekä kongressin järjestäjien puheineen.
Sunnuntai
Luennot alkoivat jo aamutuimaan ja katsoimme edellisenä iltana valmiiksi mitä luentoja halusimme mennä kuuntelemaan sekä salit joissa ne pidettäisiin. Osallistuin aamulla monivammapotilaan hoitoa käsitteleville luennoille, koska koin ne tärkeäksi omassa työssäni. Luennot olivat monipuoliset ja niissä käsiteltiin muuan muassa monivammapotilaan nestehoitoa, verituotteiden antamista ja hyytymishäiriöitä. Iltapäivän luennot jatkuivat samalla teemalla, aiheena suuronnettomuudet ja eri toimintamallit niiden sattuessa.
Illalla osallistuimme retkelle Postojna Caves- tippukivi luoliin. Menimme pienellä junalla maan uumeniin n.50 metriä maanpinnan alapuolelle jossa meille oli opastettu kierros luolissa. Tunnelma maan alla oli taianomainen ja opas kertoi meille luolien historiaa sekä muita tarinoita luolista. Luolissa oli lämmintä vain +8 C ja todella kosteaa joten kylmä ehti iskeä reilun tunnin kierroksen aikana. Retken jälkeen meille tarjoiltiin läheisessä ravintolassa upea illallinen seisovasta pöydästä orkesterin soittaessa taustalla.
Maanantai
Valitsemamme aamupäivaän luennot käsittelivät ikäihmisten anestesiaa. Tämäkin aihe on työssämme Keskusleikkausosastolla hyvin ajankohtainen, koska suuri osa potilaistamme on ikäihmisiä. Luennoilla kerrottiin muun muassa ikäihmisten anestesian jälkeisestä sekavuustilasta, joka saattaa johtua liian syvästä anestesiasta, ikäihmisten kroonisen kivun kokemisesta ja hoitomahdollisuuksista sekä palliatiivisesta hoidosta niin ikäihmisillä kuin nuoremmillakin. Lounaan jälkeen siirryimme kuuntelemaan luentoja elinsiirroista ja ikäihmisistä monivammapotilaina. Luennot olivat hyviä, mutta olisimme kaivanneet hieman syvemmälle pureutuvaa otetta yleisen tiedon sijaan.
Tiistai
Aamun luennot käsittelivät uusia anestesiatekniikoita sekä lääkkeitä. Aihe sisälsi mielenkiintoisia näkökulmia anestesiahoitotyöhön ja antoi hieman ajattelemisen aihetta. Luennoilla käsiteltiin keuhkojen ultraäänitutkimusta ja sen etuja, sydänpysähdyspotilaan hypotermiahoitoa sekä mekaanisia elvytyslaitteita. Saimme tavata myös iGel- larynxmaskin kehittäjän, Mr. M.A.Nasirin, joka luennoi osaltaan iGelin käytöstä ja kehitysprosessista. Luennot olivat todella hyviä ja oli enemmän kuin mahtavaa saada vinkkejä uusista anestesiahoitotyön tuulista. Luennot päättyivätt lounaaseen ja illalla olisi ollut vielä päätödseremonia sekä hieno illallinen, mutta lentoaikataulujen vuoksi jouduin valitettavasti jäämään sieltä pois ja lähtemään kotimatkalle.
Kaiken kaikkiaan matkasta jäi käteen hurjan paljon uutta tietoa, paljon kerrattua tietoa, mielenkiintoisia keskusteluja muiden maiden anestesiahoitajien kanssa sekä kokemus itsessään; osallistuminen anestesiahoitajien maailman kongressiin! Haluankin täten lämpimästi kiittää Suomen Anestesiasairaanhoitajien Säätiötä minulle myönnetystä apurahasta sekä työnantajaani matkan tukemisesta.
