INTERNATIONAL CONFERENCE OF PERIANESTHESIA NURSES (ICPAN)
Sharing and caring – Inspiring Global Connections
Wednesday September 9th – Saturday September 12th 2015
Anestesiasairaanhoitaja Minttu Niskanen ja Heidi Savolainen, Meilahden sairaala
Osallistuimme heräämöhoitotyön maailmankongressiin Kööpenhaminassa 9-12.9.2015. Kongressi järjestettiin jo kolmatta kertaa ja innostuneita osallistujia olikin melkein 20 eri maasta.
Saavuimme Kööpenhaminaan keskiviikkona aamupäivällä ja ehdimme tutustua aurinkoiseen kaupunkiin pienellä kävelyllä kunnes iltapäivällä lähdimme sairaalavierailulle.
Vierailukohteita oli tarjolla seitsemässä eri sairaalassa, mutta paikat täyttyivät jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Tästä syystä vierailukohteeksemme valikoitui Gentoften päiväkirurginen yksikkö. Sairaala on valmistunut 1927 , mutta on saanut useita moderneja lisärakennuksia ja läpikäy parhaillaan mittavaa tilojen saneerausta. Yksikkö, johon tutustuimme, oli ulkoa vanhaa, kaunista alkuperäistä rakennusta ja sisältä tilavaa ja juuri remontoitua. Yksikkö hoitaa 9000 potilasta vuodessa verisuoni-, KNK-, gastro-, ortopedia- ja sydänkirurgian erikoisaloilta. Heillä on tarjota 24 heräämöpaikkaa ja 12 lepopaikkaa potilaille. Lisäksi heillä on neljä paikkaa puudutuksille, joita tehdään n.2200 vuodessa.
Potilaan hoitopolku ja kotiutuksen seuranta on hiottu huippuunsa. Potilaan postoperatiivisesta hoidosta ja kotiutuksesta vastaa sama hoitaja, eli potilas siirtyy yksikön sisällä hoitaja mukanaan. Hoitajalla saattaa olla samaan aikaan potilaita sekä heräämössä että lepohuoneessa ja hoitaja sukkuloi niiden välillä. Potilaat saavat kotiutuessaan mukaan kirjalliset ohjeet ja kassin, joka sisältää sidoksia ja lääkkeet kolmeksi päiväksi.
Henkilökunnan viihtymiseen ja työhyvinvointiin on kiinnitetty eritysesti huomiota. Kahvihuoneessa oli työilotaulu, johon jokainen saa laittaa post-it-lapun toisista työntekijöistä, missä he ovat työssään onnistuneet. Toisella taululla oli valittu kohteita, joihin yksikkö oli kiinittänyt huomiota ja parantanut tuloksia, kuten hoitoisuusluokittelu ja Picc-katetrien laitto.
Sairaalavierailun jälkeen meidät oli kutsuttu Raatihuoneelle pormestarin tervetuliaispuheelle ja pannukakuille. Raatihuone on valmistunut 1905 ja on edelleen käytössä. Lähes kaikki kongressiin osallistujat saapuivat aloitustilaisuuteen. Sen lisäksi, että Suomi oli hyvin edustettuna, näkyi muiden maiden edustajissa useita tuttuja kasvoja edellisistä ICPAN- kongresseista.
Torstaina kongressin luento-osuus aloitettiin Tanskan tervehdyksellä, josta vastasivat H.C Andersen ja ryhmä hänen satuhahmojaan. Muun muassa Pieni tulitikkutyttö ja Tinasotamies olivat mukana.
Mielenkiintoisia luentoja oli esim. anestesialääkäri Allie Greenin luento siitä, miten Etiopiassa oli aloitettu herääm’toiminta ja hoitajien koulutus. Luennolla kävi ilmi, miten pienin varoin ja resurssein saadaan suuria muutoksia aikaan.
Toinen herättävä luento oli obeesin potilaan postoperatiivinen hoito Pat Smedlin esittämänä. Omalle työpaikalle sai kyseisestä luennosta hyviä kehittämisideoita, etenkin kun laihdutusleikkaukset alkavat yksikössämme lähiaikoina.
Monista luennoista huomasi, että olemme kovin moderneja hoitotyössämme täällä Suomessa. Esim. esittely Kanadan projektista, jossa oli tutkittu potilaiden kokemuksia heräämössä, jos he saavat soittaa omaisilleen toimenpiteen jälkeen. Kokeiluun oli hyväksytty vain puudutuspotilaita ja heitäkin 2 tuntia heräämöön saapumisesta. Omassa yksikössämme kaikki saavat puhua omaistensa kanssa puhelimessa, vaikka heti nukutuksen jälkeen. Monille maille ajatus potilaiden puhelimessa puhumisesta oli kovin mullistava ajatus ja herätti kovasti keskustelua.
Perjantai aamuna kongressiedustajat oli jaettu pyöreisiin pöytiin. Ensin oli muutama luento, mutta kahvitauon jälkeen päästiin koko kongressin mielenkiintoisimpaan aiheeseen eli pienryhmäkeskusteluihin työtavoista eri maissa. Jokainen edustaja oli ottanut mukaan jonkinlaisen älylaitteen, jolla liittyä kongressin interaktiiviseen älyseinään. Ryhmät kävivät keskusteluja annetuista aiheista ja aina välillä osallistujat vastasivat monivalintakysymyksiin tai antoivat avoimia vastauksia, jotka näkyivät reaaliajassa luentosalin valkokankaalla. Kysymyksiä oli esim. oman maan koulutuksesta, heräämö toiminnasta, erilaisista kriteereistä ja check- listoista.
Vaikka keskusteluihin olikin varattu pari tuntia, tuntui aika taas loppuvan kesken. Kongressin suurinta antia onkin aina erimaiden osallistujien kanssa käydyt keskustelut. Ajatuksia herättävää oli kuinka erilailla voimme heräämötyötä suorittaa eripuolilla maailmaa ja kuinka erilaisilla resursseilla. Esim. Etiopian heräämön perustamisprojekti vei varmasti varoja murto-osan Kanadan heräämön soitto projektiin verrattuna.
Illalla oli järjestetty kanavaristeily ja gaalaillallinen. Kiersimme lähes tunnin laivalla Kööpenhaminan suurimpia nähtävyyksiä. Ruokailu oli järjestetty Pienen merenneitopatsaan vieressä Langalinie paviljongissa. Illan aikana oli ilo keskustella useiden eri maiden edustajien kanssa. Monet etenkin kaukaa tulevat edustajat kierivät muuallakin Euroopassa ja annoimmekin turistivinkkejä Helsinkiin tuleville.
Lauantaina oli kongressin lopetuspäivä, jolloin oli enää aamupäivä luennot ja posterien palkitsemistilaisuus. Lievää yleisökatoa oli havaittavissa, koska edellisillan juhlat olivat jatkuneet puoli yhteen.
Kongressi oli ehdottomasti osallistumisen arvoinen ja seuraava ICPAN järjestetään vuonna 2017. Toivottavasti pääsemme osallistumaan!