Sairaanhoitajaliitto lähestyi päättäjiä: Sairaanhoitajille on luotava kattavat kliiniset erikoistumisvaihtoehdot ja valtakunnallisesti yhtenäinen erikoistumiskoulutus on käynnistettävä
Sairaanhoitajaliitto, Hoitotyön tutkimussäätiö sekä 29 sairaanhoitajayhdistystä vaativat, että sairaanhoitajille luodaan kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset erikoistumiskoulutusvaihtoehdot sekä laajoihin että suppeampiin tärkeisiin erikoisosaamisalueisiin. Myös työelämän edustajat korostavat tarvetta kansallisen ja kattavan erikoistumiskoulutusjärjestelmän luomiselle.
On kaikkien kannalta kestämätön ja epätasa-arvoinen tilanne, että työelämä kouluttaa itse erikoisosaajansa. Sairaanhoitajien kliinisten erikoistumisvaihtoehtojen luominen ja erikoistumiskoulutuksen käynnistäminen on välttämätöntä, sanoo Sairaanhoitajaliton puheenjohtaja Nina Hahtela.
Toukokuun alussa Sairaanhoitajaliitto lähetti yhdessä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sairaanhoitajayhdistysten kanssa allekirjoittamansa vetoomuksen laajalle joukolle päättäjiä ja muita asianosaisia.
Sairaanhoitajien erikoistumiskoulutuksista ja hoitoalan erikoisosaamista on aiemminkin yritetty saada aikaan kansallista linjausta. Asia on nyt uudelleen valmistelussa Sosiaali- ja terveysministeriössä. Tällä kertaa asia on saatava maaliin. Pidän tätä yhtenä hoitoalan keskeisimmistä kohtalon kysymyksenä, jolla on tulevaisuudelle valtavan suuri merkitys, Hahtela linjaa.
Systemaattiset ja valtakunnallisesti yhtenäiset sairaanhoitajan kliiniset urapolut sekä hoitotyön erikoisosaajien virallinen tunnustaminen ja rekisteröinti lisäisivät ennennäkemättömässä sairaanhoitajapulassa kärvistelevän alan vetovoiman lisäksi työhön sitoutumista, osaamisen tasalaatuisuutta, toiminnan yhdenmukaisuutta, läpinäkyvyyttä, väestön luottamusta asiantuntijatoimintaan sekä ennen kaikkea potilasturvallisuutta.
Kannanoton allekirjoittaneet korostavat, että tällä hetkellä saatavilla oleva erikoistumiskoulutustarjonta ei vastaa työelämän tarpeita. Tarjonta on vaihtelevaa ja monelle erikoisalalle ei ole tarjolla lainkaan koulutusta.
Helsingin kaupungin hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen ottaa asiaan kantaa työelämän näkökulmasta. Hän kannattaa voimakkaasti sairaanhoitajien erikoistumiskoulutuksen määrällistä, sisällöllistä ja laadullista kehittämistä Suomessa.
Hoitotyön tulee seurata aikaansa, Kupiainen sanoo.
Kupiainen näkee tarpeen tulevaisuuden suunnanmuutokselle lähtevän väestön muuttuvista tarpeista. Niiden myötä sosiaali- ja terveydenhuoltoa on uudistettava rohkeasti ja uudistusten myötä muuttuvat luonnollisesti myös sote-ammattilaisten osaamistarpeet.
Sairaanhoitajat tarvitsevat perustutkintonsa lisäksi erikoistumiskoulutusta, jotta voivat vastata paremmin väestön muuttuviin terveys- ja hyvinvointihaasteisiin. Erikoistumiskoulutus antaa mahdollisuuden ottaa haltuun uusia vaikuttavia ja potilasturvallisuutta tukevia hoitokäytäntöjä. Näin erikoistumiskoulutus tuo ammatillisia lisävalmiuksia työnjaon muutoksiin, Kupiainen summaa.
Esimerkkeinä muuttuneista osaamistarpeista Kupiainen mainitsee itsenäiset hoitajavastaanotot, palvelujen tuottamiseen digitaalisesti sekä liikkuvina palveluina ja myös moniammatillisesti toteuttavaan työ vaatii hänen mukaansa uudenlaista osaamista ja valmiuksia. Kupiainen korostaa myös opiskelun antamaa yksittäiselle sairaanhoitajalle tarjoutuvaa mahdollisuutta rakentaa omaa ammatillista urapolkuaan.
Erikoistumiskoulutusmahdollisuus luo uutta innostusta ja sitoutumista omaan työhön ja sen kehittämiseen. Tätä pidän hyvin tärkeänä, Kupiainen toteaa.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine korostaa sitä, että tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän sairaanhoitajia, joilla on valmiuksia ja kykyjä tehdä itsenäistä ja syvää osaamista vaativaa oman erikoisalansa työtä.
Kliininen erikoisosaaminen syntyy ainoastaan hyvin kohdennetun koulutuksen ja työelämässä hankitun kokemuksen kautta. Erikoistumiskoulutuksen tulee ehdottomasti olla osa sairaanhoitajan kliinistä urapolkua, Lundgrén-Laine painottaa.
Hän huomauttaa, että tulevaisuudessa tarvitaan myös sairaanhoitajia, joiden osaaminen on laajaa, tiettyyn asiakas- tai potilasryhmään kohdentuvaa asiantuntijaosaamista. Lundgrén-Laine sanoo, että työelämän näkökulmasta tämä vaatii erilaisia, nopeasti toteutettavia ja potilaan hoitopolun kannalta oleellisia erikoisopintoja.
Johtajaylihoitaja Lundgren-Laine näkee, että päätökset pitää tehdä nyt.
Sairaanhoitajan kliinisen urapolun edistämiseksi tarvitaan selkeä rakenne ja valtakunnantasoiset koulutukseen ja talouteen liittyvät päätökset. Alan tulevaisuus ratkaistaan käytännön hoitotyön veto- ja pitovoimatekijöillä. Yksi alalla pitävä voima on uralla menestymisen mahdollisuus. Se tarkoittaa vahvaa ja kattavaa koulutusta, johon erikoistumiskoulutus tulee nivouttaa sekä urapolkuun liittyvää selkeä palkkakehitystä, Lundgrén-Laine kiteyttää.